Synnintunnossa rypemistä

Juuri kun laiskuuteni oli pitkästä aikaa antanut sen verran periksi, että olin saanut rustattua puritanismia koskevan blogipätkän, niin eikös silmille pomppaa Hesarin vieraskynäpalstalla Suvi Keskisen laatima kirjoitus. Kirjoittajan titteli on vielä peräti etnisten suhteiden professori Helsingin yliopistossa. Kirjoituksessa todistellaan jokseenkin paatoksellisesti, kuinka ”rasismi on rakentunut osaksi suomalaista yhteiskuntaa useiden vuosisatojen aikana” sillä ”suomalaisia oli mukana Ruotsin vallan aikaisissa siirtokunnissa Pohjois-Amerikassa ja Karibialla sekä yrityksissä hankkia siirtomaita Afrikasta”.

Näistä Ruotsin siirtomaayritelmistä ainoa jollain lailla muistettava oli pieni Delawaren siirtokunta nykyisessä USA:ssa, eikä sekään ollut mitenkään pitkäikäinen. Muut olivat vielä mitättömämpiä yritelmiä. Mutta eivät tämä pöyristymistä herättänyt siirtomaaherruus vielä tähän pysähdy, sillä ”Suomessa sijaitsevat yritykset hyötyivät siirtomaakaupasta” ja ”Suomalaisia lähti siirtolaisina asuttajakolonialismin ja alkuperäiskansoilta vallattujen alueiden myötä syntyneisiin maihin”. Tuossa raskaassa synnissä lienee kyse siitä 1800-luvun lopulla USA:han, Kanadaan ja Australiaan suuntautuneesta siirtolaisuudesta.  Ja etteivät hirveydet vielä tuohonkaan loppuisi, niin ”tuotepakkauksiin ja mainontaan sisältyvä rasistinen kuvamaailma on ollut hyvin samantyyppistä eri puolilla Eurooppaa riippumatta siitä, oliko mailla siirtomaita”.

Ensiksi minä epäilin, että tämän täytyy olla sellainen mätäkuun juttu. Mutta mätäkuuhan alkaa vasta kolmen viikon kuluttua. Sitten minä epäilin, että jos se oli sellaista rankemman luokan pilailua, jossa kirjoittaja heittää ulos oikein kunnon provon ja hihittelee sitten, kun joku ottaa sen tosissaan. Mutta tiettävästi kirjoittaja ei ole tunnettu humoristina tai edes huumorintajuisena.  Niinpä sitä sitten mieleen hiipii epäilys, että kirjoittajan mielestä suomalaisten niskaan lankeaa hirmuinen rasistisen menneisyyden taakka sen takia, että Ruotsi on muutama sata vuotta sitten yrittänyt hankkia siirtomaista ja muutaman vuoden ajan jopa pari pientä plänttiä omistanutkin ja kun siellä oletettavasti on käynyt joku suomalainenkin puurtamassa.

Tähän kirjoitukseen tuli tietysti runsaasti vastineita, sekä myötäileviä että vasta-argumentteja esittäviä. Jotkut muistuttivat, että suomalaiset itse joutuivat pitkän aikaa olemaan kielirasismin kohteina ruotsin kielen ylivallan takia. Todettiin, että itse asiassa ”Suomi kärsi orjiksi ottamisista jopa pahemmin kuin Afrikka, eikä itse ottanut orjia, mutta silti esitetään että ikään kuin Suomella olisi joku suuri vastuu maailmalla tapahtuneesta orjakaupasta, vaikka olimmekin orjakaupassa lähes yksinomaan uhreja”. Todettiin, että suomalaisten rooli Ruotsin politiikan muotoilussa oli kovin pieni ja Ruotsin rooli siirtomaavaltana suorastaan häviävän pieni. Todettiin, että historian lukeminen ikään kuin kyseessä olisi tämän päivän maailma, arvot ja asenteet, on historiatonta. Kunkin aikakauden ihmisiä ja heidän tekojaan tulee arvioida oman aikakautensa taustaa vasten, suhteessa muihin sen ajan toimijoihin, eikä kirjoittajalla ollut esittää mitään mikä viittaisi siihen, että ruotsalaisten tai suomalaisten toiminta olisi poikennut ainakaan kielteiseen suuntaan aikakauden käytännöistä. Todettiin, että tämän päivän ihmisten pitäminen vastuullisena satoja vuosia sitten tapahtuneista asioista on suorastaan absurdia. Mitä ihmeen totuus- ja sovitteluprosesseja pitäisi järjestää, monen sadan vuoden takaisista asioista pitäisi järjestää sellaisten, joilla ei ole tapahtumiin osaa eikä arpaa sellaisille, joilla ei myöskään ole niihin asioihin osaa eikä arpaa. Miksi pitäisi syyllistyä sellaisesta mitä ei ole.

Tältä todistelua voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään ja osoittaa kohta kohdalta, että kirjoittajan esittämä syytös väärin kohdistettu, aiheeton ja perätön. Siinä kuitenkin mentäisiin varsinaisesta asiasta sivuun, koska kirjoittaja on jo mielessään päättänyt kollektiivisesta syyllisyydestä. Päinvastaiset todistelut katsotaan vain apologioiksi, joilla yritetään puolustella ja peitellä syyllisyyttä ja jotka siten vahvistavat näkemystä todistelijan henkilökohtaisesta syyllisyydestä ja rasistisuudesta. Kysymys on perisynnin luonteisesta asiasta. Se joka kyseenalaistaa synnin olemassaolon todistaa tällä olevansa itse syntinen, vieläpä katumaton syntinen, mikä on erityisen raskauttavaa.  

Tällä tavoin rakennetaan kieltojen ja pelon yhteiskuntaa, jossa loukkaantumisten kyseenalaistaminen ja etenkin huumori ovat niitä pahimpia syntejä. Huumoriinhan sisältyy ajatuksellinen joustavuus ja se on usein itsessään moniselitteistä ja tulkinnanvaraista. 

Sellainen taas ei sovi lainkaan totiseen ja tosikkomaiseen yhden totuuden yhteiskuntaan.  

Niinpä Fazer poistaa pelosta vavisten Geisha-suklaat, vaikka japanilaiset niistä pikemminkin ihastuvat kuin vihastuvat. Joku kotimainen loukkaantuja voi kuitenkin masinoida boikottikampanjan koko firmaa vastaan.

Valio poistaa paniikissa turkkilaisen jogurtin kyljestä fetsipäisen hahmon, kun turkkilaisperäinen bloggaaja heittää siitä yhden pilailevan twiitin. Ei auta, että bloggaaja kertoo, että ”Kyse oli vitsistä ja turkkilaiset kaverini ovat todellisuudessa nauraneet asialle”. Kauhistus oli jo vallannut Valion ja katuva syntinen anoo armoa selittämällä, että ”Haluamme poistaa stereotypiat – emme ole olleet riittävän nopeita muutoksen kanssa”. 

Eskimo -sanaa ei enää uskalleta käyttää sen enempää jäätelön kuin keittiötarvikkeidenkaan nimissä. Niinpä katoaa vuonna 1962 rekisteröity Eskimo-tuotemerkki, jolla nimellä on myyty tuorekelmuja, foliorullia, suodatinpusseja ja leivinarkkeja.

Kun tällaisia pelkoreaktiota kummastelee jollakin median kommenttipalstalla, se tuottaa tuohtuneita närkästyksen ilmauksia tyyliin: ”Huh huh. Viestisi todistaa, että olet valkoinen suomalainen, joka ei osaa myötäelää sekunttiakaan toisten nahoissa. Eskimo-nimitys on loukkaava, koska inuitti-kansa ei ole nimennyt siksi itseään. Me muut olemme keksineet sen nimen heille (alkuperäiseltä tarkoitukseltaan vierastakieltä puhuva). Samoin kuin Amerikan alkuperäiskansaa, kutsutaan intiaaneiksi (??!), koska eräs ulkopuolinen luuli olevansa Intiassa.   ….. Sinä olet etuoikeutettu, etkä edes tiedä sitä. Olen pahoillani puolestasi. Ylelle myös sapiskaa, on selkeästi suurta tarvetta vääntää näitä asioita rautalangasta, mikseivät artikkelinne ole perinpohjaisempia, vaiko sielläkin etuoikeutettu tietämätön puikoissa?”

Niinpä niin. Katukaa syntiset. Ja ostakaa aneita.