Taloutta ja runoutta

Hallitus on päässyt vaalikauden puoliväliin ja puinut kehysriihensä. Kehysriihessä arvioidaan hallitusohjelman toteutumista ja määritellään puitteet valtion taloudenhoidolle seuraavan neljän vuoden jaksolle.

Hallitusohjelma saatiin aikaan kovan ponnistuksen ja sitkeiden neuvotteluiden tuloksena 22.6.2011.  Ponnistuksen tuloksena oli kilpailukykyä, työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta tukeva ohjelma, kuten hallitus itse totesi omassa tiedotteessaan.  Hallitusohjelmassa kuvaillaan tavoitteita seuraavasti:

Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi

Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Suomea kehitetään pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ja yhteiskuntana, joka kantaa vastuunsa paitsi omista kansalaisistaan, myös kansainvälisesti osana pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa.

Pohjoismainen, korkeaan työllisyysasteeseen, kilpailukykyiseen talouteen, tasa-arvoisiin palveluihin sekä huolenpitoon perustuva hyvinvointimalli on osoittautunut parhaaksi yhteiskuntajärjestelmäksi. Siinä yhdistyvät sosiaalinen eheys ja kilpailukyky. Hyvinvointi syntyy työstä. Suomen tulevaisuuden menestys sekä hyvinvointivaltion kestävä rahoitus ovat riippuvaisia korkeasta työllisyysasteesta. Hallituksen tavoitteena on varmistaa kaikille työhön kykeneville mahdollisuudet ja kannusteet työhön osallistumiseen. Työmarkkinoilla vallitseva luottamuksen ilmapiiri sitouttaa eri osapuolet yhteisiin päämääriin. Tämä vahvistaa myös maamme kilpailukykyä.

Hallitusohjelman toteutumista ovat seuranneet mm.  Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Valtiovarainministeriö.

 Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus helmikuussa 2013

Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 290 900 työtöntä työnhakijaa, mikä on 37 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys nousi edellisen vuoden helmikuuhun verrattuna kaikissa ammattiryhmissä, eniten teollisessa työssä (8 100), hallinto- ja toimistotyössä (4 800) ja korkeimmin koulutettujen ammattiryhmässä (4 800). Edellisvuoden helmikuuhun verrattuna miesten työttömyys nousi 21 900:lla (14 %) ja naisten 15 200:lla (15 %).

Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus helmikuu 2013

Vuoden 2012 alussa bruttokansantuote oli vielä selvässä kasvussa, mutta keväällä tuotanto kääntyi laskevalle uralle. Bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia viime vuonna.

 Vuosi 2012 oli vaikea vientiteollisuudelle ja vienti aleni edellisestä vuodesta noin puolitoista prosenttia. Suomen vienti on menestynyt erittäin huonosti sekä finanssikriisissä että sen jälkeen. Vientimme romahti lamassa enemmän kuin maailmankauppa, eikä se ole sittemmin yltänyt edes maailmankaupan hidastuneeseen vauhtiin. Vuosina 2008–2012 Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan maailmankaupassa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsi tai Saksa ja jopa enemmän kuin kriisimaat Espanja ja Italia. Lisäksi Suomen markkinaosuus on supistunut erityisen paljon nopeasti kasvavissa BRIC-maissa.

Vaihtotaseen alijäämä oli yli 3 mrd. euroa viime vuonna heikon palvelukaupan sekä tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen alijäämän vuoksi.

Työllisten määrän ennakoidaan supistuvan 0,5 prosenttia v. 2013. Työllisyystilanteen heikkenemisen arvioidaan olevan voimakkainta teollisuudessa, sillä siellä yritykset ovat kärsineet hyvin huonosta tuottavuuskehityksestä viime vuosina. Teollisuuden tuottavuus on alentunut yhteensä miltei 5 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana, joten tuotannon kasvun jatkuessa hyvin vaisuna kannattavuutta pyrittäneen parantamaan myös irtisanomisten kautta.

Veroaste eli julkisyhteisöjen keräämien verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen osuus kokonaistuotannosta on säilynyt viime vuosina melko vakaana. Veroaste oli 43,5 % v. 2012. Tänä vuonna veroaste kohoaa veronkorotusten vuoksi. Viime vuonna menoaste eli menojen osuus BKT:sta oli 56 %.

Julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna 10 mrd. eurolla ja ylitti ensimmäisen kerran 100 mrd. euroa. Valtion velka oli viime vuoden lopussa 84 mrd. euroa eli neljässä vuodessa velka on kasvanut liki 30 mrd. euroa.

Vuonna 2012 paikallishallinnon alijäämä oli 1,1 % suhteessa BKT:hen, ja rahoitusasema heikkeni edellisvuodesta noin miljardilla eurolla. Paikallishallinnon rahoitusasema on huonontunut nopeasti, sillä vielä v. 2010 kuntatalous oli lähellä tasapainoa. Edes 1990-luvun alun laman oloissa kuntien rahoitusasema ei heikentynyt näin voimakkaasti. Lähivuosina kuntatalouden menot kasvavat nopeammin kuin tulot. Jos tulojen ja menojen kehitys olisi tässä ennustetun mukainen, kuntatalous velkaantuisi kiihtyvällä vauhdilla ja velan määrä lähes kaksinkertaistuisi vuoteen 2017 mennessä

Velkasuhde eli julkisen velan suhde BKT:hen kasvoi 4 prosenttiyksikköä ja oli 53,0 %. Suhde oli suurempi kuin kertaakaan sitten vuoden 1997. Valtiontalouden rahoitusasema heikkeni yli miljardilla eurolla v. 2012 heikon talouskehityksen vuoksi. Tulot kasvoivat 2,2 % ja menot 4,0 %. Alijäämä oli runsas 7,4 mrd. euroa eli 3,8 % suhteessa BKT:hen. Hallitusohjelman tavoite valtiontalouden korkeintaan 1 prosentin suuruisesta alijäämästä suhteessa BKT:hen v. 2015 ei näillä näkymin ole toteutumassa.

Eurokriisi on lisännyt Suomen valtion velkaantumista ja taloudellisia sitoumuksia. Suomi on myöntänyt kahdenvälisiä lainoja kriisimaille noin 1,1 mrd. euroa. Lisäksi Suomi  pääomitti Euroopan vakausmekanismia (EVM) 1,44 mrd. eurolla v. 2012, mikä lisäsi valtionvelkaa vastaavalla summalla.

 Valtiovarainministeriön katsauksesta löytyy edustava kokoelma talouden tunnuslukuja, joista joitakin keskeisiä seuraavassa taulukossa.

	2010	2011	2012
Tavaroiden ja palveluiden vienti, muutos %	7,5	2,8	-1,4
Vaihtotase mrd euroa	2,9	-2,4	-3,0
Vaihtotase % bktsta	1,6	-1,3	-1,6
Julkisyhteisöjen menot % bktsta	55,8	55,0	56,0
Veroaste  % bktsta	42,2	43,4	43,5
Julkisyhteisöjen velka % bktsta	48,6	49,0	53,0
Valtion velka % bktsta	42,0	42,0	43,1
Valtionvelan muutos mrd euroa	-10,1	-6,4	-7,4
Paikallishallinnon velan muutos mrd euroa	-0,4	-1,1	-2,1

 

 Lauri Pohjanpää runoili aikanaan: 

Piti harakka puhetta vierailleen:
"Tilapäinen ihan on pesä,
- älä putoa, varis! - tein kiireiseen...
mut annas, kun on kesä,

niin, vannon, kartano korskehin,
hyvät herrat, tässä löytään,
ei metsässä mointa, sen näättekin!
Hoi muori, pötyä pöytään!"

Mut ennenkuin harakka huomaskaan,
jo putos syksyn lehti,
ja kesken hurskaita aikeitaan
se itse kuolla ehti.

Älä hymyile! Tarina totta on!
Pian ohi on päivät kesän.
Moni aikoi ja aikoi kartanon -
sai valmiiksi harakanpesän!